Wiipurilainen Osakunta
| Wiipurilainen Osakunta | |
|---|---|
 osakunnan vaakuna |
|
 Osakunnan kanta-alue |
|
| Perustettu | 1653 |
| Tyyppi | osakunta |
| Päämaja | Leppäsuonkatu 11, 00100 Helsinki |
| Jäsenet | n. 190 |
| Inspehtori | Jussi Pakkasvirta |
| Kuraattori | Patrik Nurminen |
| Tunnustukset | |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Wiipurilainen Osakunta (lyh. WiO; aiemmin myös Viipurilainen osakunta) on vuonna 1653 perustettu Helsingin yliopistossa toimiva osakunta. WiO on suomenkielisistä osakunnista vanhin. Nimestään poiketen osakunnan kanta-alueena on Etelä-Karjalan maakunta.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]Wiipurilaisen Osakunnan perustamisvuodeksi katsotaan 1653 jolloin professori Martin Stodius nimitettiin inspehtoriksi valvomaan ylioppilaiden k�yt�st� Turun akatemiassa. Valvottavanaan h�nell� oli Wiburgenses, jolla nimell� kaikkia it�suomalaisia opiskelijoita pitk��n kutsuttiin.
Osakuntaa ei haitannut se, ett� suuri osa sen kanta-alueesta kuului Vanhaan Suomeen, alueeseen, joka oli Uudenkaupungin ja Turun rauhoissa luovutettu Ven�j�lle. Vuoden 1812 alussa Vanha Suomi yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskunnan kanssa. T�m�n vuoksi osakunnan vuosijuhlap�iv�ksi valittiin 5. maaliskuuta. Vuonna 1819 osakunnan alueeseen liitettiin Viipurin l��nin ohella suuri osa Savoa ja Pohjois-Karjalaa. Osakuntaan liittyiv�t my�s kotipaikkansa perusteella inkeril�iset ja muut Ven�j�lt� tai Baltiasta kotoisin olevat ylioppilaat.
Yliopiston siirrytty� Helsinkiin p��tettiin suurimmat osakunnat jakaa pienemmiksi, jotta ylioppilaiden valvonta helpottuisi. Niinp� vuonna 1833 Wiipurilaisesta Osakunnasta erotettiin Savo-karjalainen osakunta. My�hemmin osakunnasta erosivat ruotsinkieliset ylioppilaat muodostaen �stra Finlands nationin ja kymenlaaksolaiset muodostaen Kymenlaakson osakunnan. Suurin kanta-alueen pienennys tapahtui kuitenkin Suomen luovutettua alueita Neuvostoliitolle. T�m�n johdosta osakuntaan liittyv�t ylioppilaat ovat nykyisin kotoisin p��asiallisesti nykyisest� Etel�-Karjalasta Lappeenrannasta Parikkalaan sek� siirtokarjalaisten j�lkel�isi� ymp�ri Suomea.
Osakuntalaitos hajotettiin valtiolle vaarallisena vuonna 1853. Wiipurilainen osakunta jatkoi kuitenkin toimintaansa ep�virallisena toveripiirin� vuoteen 1868 asti, jolloin osakuntatoiminta j�lleen laillistettiin. Vuonna 1850 ideoidun Viipurin pamauksen muiston juhlimisen traditio kehittyi juuri ep�virallisena kautena. Nyky��n Viipurin pamausta juhlitaan osakunnassa vuosijuhlan rinnalla.
1900-luvulla Wiipurilainen osakunta kunnostautui kotiseudun tutkimusty�ss�. Osakuntalaiset kuuluivat aktiivisesti Akateemiseen Karjala-Seuraan. Osakunnan kuoro, Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat, perustettiin vuonna 1930.
Osakunta kokoontui alun perin yliopistolla tai inspehtorin kotona, mutta jo Turun aikoihin osakunnalla tiedet��n olleen huoneisto, sill� osakunnalla oli jo tuolloin kirjasto. Helsingiss� osakunta sai k�ytt��ns� tai vuokrasi huoneistoja Ylioppilastalon valmistumiseen saakka. Vuonna 1911 osakunta muutti Uuteen ylioppilastaloon. Vuodesta 1972 vuoteen 2009 Wiipurilainen Osakunta toimi Liisankadulla Helsingin Kruununhaassa samoissa tiloissa Karjalaisen Osakunnan ja Kymenlaakson Osakunnan kanssa Karjalaisten talossa. Osakunnat pystyiv�t k�ytt�m��n tilojaan vain rajoitetusti naapurien valitusten vuoksi. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta p��tti maaliskuussa 2006 siirt�� Liisankadun osakunnat 210 m�:n tiloihin Domus Gaudiumiin, joka valmistui vuoden 2008 lopulla Lepp�suolle Etu-T��l��n.[2][3] Osakunnat muuttivat uusiin tiloihin tammikuussa 2009.[4]
J�senet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]Osakunnan t�ysj�seniksi voivat liitty� Helsingin yliopistossa opiskelevat henkil�t. Muissa Helsingin seudun korkeakouluissa tai ammattikorkeakouluissa opiskelevat henkil�t voivat liitty� osakunnan ulkoj�seniksi. Liittyminen ei edellyt� kotiseututaustaa osakunnan kanta-alueella mutta usealla taustaa on. Osakunnan nauhan v�rit ovat puna-kelta-sininen. J�seni� WiOlla on noin 190.[5]
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]Wiipurilaisen Osakunnan tarkoituksena on yhdist�� etel�karjalaiset ja siirtokarjalaista sukujuurta olevat ylioppilaat sek� vaalia karjalaista kulttuuria ja vanhan �itikaupunkinsa Viipurin henke�. Osakunta pyrkii her�tt�m��n osakuntalaisissa kiinnostusta maakunnallisiin, yhteiskunnallisiin ja kansainv�lisiin asioihin, edist�m��n j�sentens� monipuolista, viihtyis�� ja kehitt�v�� harrastustoimintaa sek� parantamaan heid�n sosiaalisia olojaan.[1]
Osakuntalehti Willi ilmestyy nelj� kertaa vuodessa. Lis�ksi julkaistaan vuosittain fuksi-erikoisnumero. Lehden painos on noin 200.[6]
Kerhot
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]- Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat
- Kyykk�kerho
- Wiipurilaisen Osakunnan Suunnistajat (WOSu)
- Kotiseutukerho[7]
- Seniores Wiburgenses, aktiivisen osakuntatoimintansa lopettaneiden kerho.[8]
Yhteydet muihin opiskelijaj�rjest�ihin
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]| Yst�vyysosakunta | Maa |
|---|---|
| Kymenlaakson osakunta |  Suomi
|
| Turun yliopiston Savo-Karjalainen Osakunta | Suomi
|
| �stra Finlands Nation | Suomi
|
| Sydsk�nska Nationen i Lund |  Ruotsi
|
| V�stmanlands-Dala Nation i Uppsala | Ruotsi
|
| Korporatsioon Amicitia |  Viro
|
| Korporatsioon Revelia | Viro
|
Lähde:[9]
Henkilöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Inspehtorit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Martti Stodius 1653–1660
- Abraham Thauvonius 1665
- Nils Tunander 1668–1679
- Aksel Kempe 1679–1681
- Juhana Gezelius nuorempi 1681
- Jaakko Flachsenius 1681–1684
- Daniel Achrelius 1684–1689
- Mattias Svederus 1689–1716
- Petter Elfving 1723–1726
- Samuel Schultén 1726–1746
- Henrik Hassel 1746–1775
- Anders Johan Lexell 1775–1779
- Mattias Calonius 1779–1814
- Erik Gabriel Melartin 1814–1825
- Nils Abraham Ursin 1825–1833
- Johan Mattias Sundwall 1833–1835
- Gabriel Rein 1835–1852
- osakunnat kiellettyjä 1852–1868
- Jakob Johan Wilhem Lagus 1868–1881
- August Engelbrekt Ahlqvist 1881–1882
- Otto Donner 1882–1892
- Oskar Emil Tudeer 1892–1907
- Kustavi Grotenfelt 1907–1926
- Ernst Fredrik Nevanlinna 1926–1929
- Viljo Johannes Mansikka 1929–1936
- Rolf Herman Nevanlinna 1936–1941
- Arno Saxén 1942–1952
- Kalle Emil Kallio 1953–1962
- Erkki Kansanaho 1962–1965
- Arno Erik (Erkki) Saxén 1966–1975
- Lauri Otto Saxén 1975–1985
- Eero Juhani Saksela 1986–1994
- Vesa Veikko Majamaa 1994–2010[10]
- Jukka Tuomo Sakari Kola 2010–2013
- Markku Kalervo Löytönen 2014–2020
- Jussi Olavi Pakkasvirta 2020–
Kunniajäsenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosi, jolloin henkilö kutsuttiin kunniajäseneksi, on suluissa:
- Johan Bonsdorff (1818)
- Adolf Ivar Arwidsson (1818)
- Aarne Sihvo (1918)
- Gustaf Komppa (1937)
- Lauri Oskar Theodor Tudeer (1944)
- Rolf Herman Nevanlinna (1946)
- Artturi Ilmari Virtanen (1946)
- Ines Nevanlinna (1951)
- Erik Johannes Lönnroth (1952)
- Pekka Juhana Myrberg (1953)
- Unto Seppänen (1955)
- Emil Vihtori Luukka (1955)
- Tauno Kalervo Nurmela (1963)
- Aukusti Tuhka (1964)
- Arno Erik (Erkki) Saxén (1978)
- Kauko Mikko Sipponen (1978)
- Johannes Virolainen (1982)
- Lauri Otto Saxén (1986)
- Erkki Juhani Pullinen (1988)
- Paavo Antero Liski (1991)
- Risto Sakari Piepponen (1993)
- Eero Juhani Saksela (1995)
- Riitta Maria Uosukainen (1999)
- Simo Sakari Kärävä (2003)[10]
- Marketta Tamminen (2006)
- Meri Helena Ranta (2006)
- Vesa Veikko Majamaa (2010)
- Arvi Kullervo Lind (2013)
- Jukka Tuomo Sakari Kola (2020)
- Irja Kaarina Askola (2020)
- Markku Kalervo Löytönen (2021)
Muita tunnettuja osakuntalaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Johan Henrik Cygnaeus
- Carl Axel Gottlund
- David Emanuel Daniel Europaeus
- Carl Immanuel Qvist
- Nils Adolf Erik Nordenskiöld
- Julius Leopold Fredrik Krohn
- Petter Theodor Schwindt
- Konrad Viktor ”Konni” Zilliacus
- Johan Vilhelm Ronimus
- Edvard Vilhelm Ahtia
- Gottlieb Eliel Saarinen
- Ilmari Johannes Pitkänen
- Isak Anton Alfthan
- Into Kalervo Auer
- Johan Woldemar Hägglund
- Väinö Heikki Vainio
- Albert (Pertti) Paavilainen
- Sulo Kaarlo Haltsonen
- Karl Aksel Pohjakallio
- Lauri Robert Simonsuuri
- Raimo Ilmari Vasama
- Alfred Kolehmainen
- Nuppu Oinas
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Wiipurilaisen Osakunnan säännöt (pdf) Wiipurilainen Osakunta. 2022. Viitattu 11.10.2024.
- ↑ Historia Wiipurilainen Osakunta. 2024. Viitattu 11.10.2024.
- ↑ Mäkinen, Esa: Vain muutaman neliön tähden. Ylioppilaslehti, 2006, nro 6. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Historia Kymenlaakson Osakunta. 2024. Viitattu 11.10.2024.
- ↑ Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; viitettäwio_osakuntaei löytynyt - ↑ Osakuntalehti Willi Wiipurilainen Osakunta. Viitattu 11.10.2024.
- ↑ Muut kerhot Wiipurilainen Osakunta. 2024. Viitattu 11.10.2024.
- ↑ Seniores Wiburgenses Wiipurilainen Osakunta. 2024. Viitattu 11.10.2024.
- ↑ Ystävyysjärjestöt Wiipurilainen Osakunta. 2024. Viitattu 11.5.2024.
- ↑ a b Majamaa, Raija: Ylioppilaselämää : Wiipurilainen osakunta 1653-2003 : [Wiipurilaisen osakunnan 350-vuotisnäyttelyjulkaisu]. Helsingin Yliopiston Wiipurilainen Osakunta, 2003. ISBN 952-99121-1-0
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nissilä, Viljo: Viipurilainen osakunta. 1 , Turun akatemian aika 1640-1827. Otava, 1953.
- Teperi, Jouko: Viipurilainen osakunta 1828-1868. Suomen Historiallinen Seura, 1959. Teoksen verkkoversio.
- Teperi, Jouko: Henkinen taistelu Karjalasta autonomian ajan lopulla : Viipurilainen Osakunta 1868-1917. Karjalan Kirjapaino, 1988. ISBN 951-99944-9-1
- Kuivalainen, Ilkka ym.: Myrskyn silmässä : Wiipurilaisen osakunnan vuosikymmenet 1917-2003. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, 2003. ISBN 951-1-18728-7
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wiipurilaisen Osakunnan kotisivut
