Kalium
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Kalium | ||||
| Tunnus | K | ||||
| Järjestysluku | 19 | ||||
| Luokka | metalli | ||||
| Lohko | s | ||||
| Ryhmä | 1, alkalimetalli | ||||
| Jakso | 4 | ||||
| Tiheys | 0,890 · 103 kg/m3 | ||||
| Kovuus | 0,4 (Mohsin asteikko) | ||||
| Väri | hopeisen valkoinen | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1807, Sir Humphry Davy | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | 39,0983[1] | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 220 (243) pm | ||||
| Kovalenttisäde | 196 pm | ||||
| Van der Waalsin säde | 275 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Ar] 4s1 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 8, 1 | ||||
| Hapetusluvut | +I | ||||
| Kiderakenne | tilakeskinen kuutiollinen (BCC) | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 336,53 K (63,38 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 1 032 K (759 °C) | ||||
| Moolitilavuus | 45,94 · 10−3 m3/mol | ||||
| Höyrystymislämpö | 76,90 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 2,321 kJ/mol | ||||
| Äänen nopeus | 2000 m/s 293,15 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 0,82 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,757 kJ/(kg K) | ||||
| Sähkönjohtavuus | (20 °C) 13,9 · 106 S/m | ||||
| Lämmönjohtavuus | (300 K) 102,5 W/(m·K) | ||||
| CAS-numero | 7440-09-7 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Kalium on alkalimetalleihin kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on K (lat. kalium), järjestysluku 19 ja CAS-numero 7440-09-7.
Kaliumia esiintyy eliöissä, merivedessä ja kivennäisaineissa eli mineraaleissa. Ihminen valmistaa kaliumia elektrolysoimalla kaliumkloridia tai kaliumhydroksidia.
Nimeäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalium tarkoittaa keskiajan latinassa potaskaa, mutta lähtökohtana on arabian sana "qali", joka tarkoittaa varsinaisesti tuhkaa, mutta kemiallisena terminä emästä, 'alkalia'. (Etuliite al- on arabiassa määräinen artikkeli.)
Muutamissa kielissä, muun muassa englannissa kaliumista käytetään nimitystä potassium. Nimi johtuu sanasta potaska (engl. potash), joka sekin viittaa tuhkaan. Alkuaineen kemiallisena merkkinä käytetään kuitenkin kaikkialla K:ta.
Maatalous- ja lannoitealalla kaliumista ja sen yhdisteistä käytetään yleisesti myös lyhempää nimeä kali. Myös kemiassa nimitystä käytetään joskus, esim. kalialuna.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalium on pehmeä ja kevyt hopeanvalkoinen alkalimetalli. Se on toiseksi kevyin metalli litiumin jälkeen. Kalium on jopa vettä kevyempää ja niin pehmeää, että sitä voi leikata veitsellä.
Kalium hapettuu nopeasti, minkä vuoksi sitä säilytetään usein mineraaliöljyssä.
Kalium muodostaa yhdisteitä, seoksia ja kiinteitä liuoksia.
Kalium reagoi muiden alkalimetallien tavoin kiivaasti veden kanssa muodostaen kaliumhydroksidia ja vetyä: K + H2O → KOH + H2. Tällöin syntyy niin paljon lämpöä, että vapautuva vety voi ilmaan päästyään syttyä palamaan tai jopa räjähtää.
Kalium reagoi kiivaasti myös fluorin ja kloorin kanssa, sekä kuumennettaessa rikin, vedyn ja muiden epämetallien kanssa.
Radioaktiivisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaliumilla on kolme luonnossakin esiintyviä isotooppia: 39K, 40K ja 41K. Niistä 40K on radioaktiivinen ja yksi luonnon yleisimmistä radioaktiivisista aineista. Sitä on kaikissa luonnon kaliumpitoisissa aineissa noin 0,0118 % niissä olevan kaliumin määrästä, ja näin ollen sitä on kaikissa elävissä olennoissakin. Muun muassa elintarvikkeena käytettävän ns. mineraalisuolan sisältämän kaliumkloridin radioaktiivisuus on noin 16 000 Bq/kg. Kalium-40:n puoliintumisaika on 1,25 miljardia vuotta, ja se voi hajota kahdella tavalla. Noin 11,2 % siitä hajoaa elektronikaappauksella tai positroniemissiolla (β+-hajoamisella) argoniksi 40Ar, loput 88,8 % taas beetasäteilyä lähettäen kalsiumiksi 40Ca. Nämä molemmat hajoamistuotteet ovat stabiileja. Näiden isotooppien pitoisuusmittauksia voidaan hyödyntää kivien ja kallioiden iänmäärityksessä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalium osoittautui alkuaineeksi vasta vuonna 1807, jolloin Sir Humphry Davy onnistui elektrolyyttisesti eristämään kaliumin.
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaliumia esiintyy eliöissä, merivedessä sekä mineraaleissa ja kivilajeissa, kuten maasälvässä, kiilteessä, gneississä ja graniitissa. Tärkeimmät kaliumsuoloja sisältävät mineraalit ovat sylviitti, sylviniitti, karnaliitti ja kainiitti. Ennen mineraalien löytämistä tuhka oli ainoa kaliumyhdisteiden lähde.
Elimistön kalium esiintyy 99 prosenttisesti solujen sisällä. Suurin osa kaliumista sijaitsee lihassoluissa. Noin 20 prosenttia kaliumista on punasoluissa sekä luiden ja maksan soluissa.[2]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elollinen luonto, kuten kasvit ja eläimet käyttävät kaliumia kivennäisaineena. Kalium säätelee solun osmoottista potentiaalia ja on useiden entsyymien aktivaattori. Kaliumin puute n�kyy lehden k�rjen ja reunojen solukon kuolemisena. Kasvit ottavat kaliumin maasta juurillaan K+-ioneina.
Kaliumia k�ytet��n my�s ihmisen valmistamissa lannoitteissa. Potaskaa eli kaliumkarbonaattia on k�ytetty lannoitteena sek� saippuan ja lasin valmistuksessa. Nykyisin kaliummalmi menee l�hes kokonaan lannoitteisiin.
Kasvien poltossa syntyv� tuhka sis�lt�� kaliumkarbonaattia, mik� tekee tuhkasta em�ksisen aineen. Tuhkaa on k�ytetty em�ksisyytens� vuoksi perinteisesti puhdistusaineena ja saippuan raaka-aineena.
Kuumennettaessa tai valotettaessa alkalimetalleilla on taipumus irrottaa elektroneja ja t�h�n perustuu kaliumin k�ytt� valoherkiss� kennoissa.
Kaliumnitraattia eli salpietaria k�ytet��n mustan ruudin valmistukseen. Nykyisin mustaa ruutia k�ytet��n l�hinn� ilotulitteissa. Ampuma-aseissa sen ovat korvanneet erilaiset savuttomat ruudit.
Hivenaineena
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]Kalium on vesiliukoinen kivenn�isaine[3]. Se toimii ihmiselle t�rke�n� hivenaineena eli pienet m��r�t ravinnosta saatavaa kaliumia ovat v�ltt�m�tt�mi� ihmisen terveydelle. Kalium pit�� yll� s�hk�ist� j�nnitett� hermosolujen solukalvoilla, ja sit� tarvitaan my�s munuaisissa ja lihasten rakentumiseen[4][5].
Kypsennys- ja imeytymish�vi�t
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]Keitt�minen v�hent�� ruoan kaliumpitoisuutta. Esimerkiksi puolet keitettyjen perunoiden sis�lt�m�st� kaliumista j�� keitinveteen.[6]
El�inper�isen ruoan ja mehujen sis�lt�m� kalium imeytyy 95-prosenttisesti samalla kun k�sittelem�tt�mien hedelmien ja vihannesten sis�lt�m� kalium imeytyy vain 50-60-prosenttisesti. Selitykseksi on ehdotettu sit�, ett� suuri osa kasvien sis�lt�m�st� kaliumista sijaitsisi vaikeasti sulavien soluseinien sis�ll�. T�m�n vuoksi se ei imeytyisi kunnolla suolesta, jolloin huomattava osa poistuu ulosteen mukana.[7]
Tavanomaisesta yhdysvaltalaisesta ruokavaliosta saatu kalium imeytyy keskim��rin 90-prosenttisesti. Korkean verenpaineen hoitoon suunniteltu, runsaasti hedelmi�, vihanneksia, kokojyv�viljaa, p�hkin�it� ja siemeni� sis�lt�v� niin sanottu DASH-ruokavalio sis�lt�� erityisen paljon kaliumia.Siit� saadun kaliumin keskim��r�inen imeytymisprosentti on kuitenkin vain 60. Elimist��n imeytynyt kalium poistuu virtsan mukana[7].
Pitoisuudet elimist�ss�
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]Virtsan alhaiset kaliumpitoisuudet korreloivat vahvasti v�est�n ylikuolleisuuden kanssa. Niill�, joiden virtsan mukana poistuu vain 1000 mg kaliumia p�iv�ss� on havaittu olevan noin kaksinkertainen kuolleisuus verrattuna ihmisiin, joiden poistuma sijoittuu v�lille 3000-4000 mg.[8]
Riitt�v� natriumin saanti v�hent�� kaliumin erittymist� virtsaan[9]. T�m� johtuu siit�, ett� niukka natriumin saanti yli kolminkertaistaa lis�munuaisen eritt�m�n suolahormonin eli aldosteronin tuotannon. Aldosteroni saa munuaiset v�hent�m��n natriumin erittymist� virtsaan ja lis��m��n kaliumin erittymist� virtsaan.[10][11] Kaliumin runsas saanti lis�� puolestaan natriumin erittymist� virtsaan[12].
Optimaalinen saanti
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]Vuonna 2024 julkaistussa v�est�tutkimuksessa havaittiin kuolleisuuden olevan alhaisinta sill� v�est�nosalla, joka nautti p�ivitt�in 3,6 grammaa kaliumia. T�t� pienempi� ja suurempi� m��ri� saavilla oli suurempi kuolleisuus. My�s kaliumin ja natriumin keskin�inen suhde n�ytti liittyv�n kuolleisuuteen, joka oli alimmillaan suhteen ollessa 0,83. Tutkimuksen osanottajat olivat yhdysvaltalaisia.[13]
Suositukset
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]Hypokalemian eli veren liian matalan kaliumpitoisuuden v�ltt�miseksi veriplasman kaliumpitoisuuden pit�isi olla v�hint��n 3,3 mmol/litrassa[14].
Kaliumin v�himm�issaannista ei vallitse konsensusta. Pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan se olisi 1,6 grammaa kaliumia p�iv�ss�[15]. Britannian julkisessa terveydenhuollossa taas on annettu suositus 3,5 gramman v�himm�isp�iv�saannista[16]. The U.S. Dietary Reference Intakes'in mukaan 2,6 g/vrk olisi riitt�v� p�ivitt�inen m��r� aikuisille naisille. Miesten pit�isi nauttia 3,4 g ja raskaana olevien sek� imett�vien naisten 2,9 g/vrk.[17] DRI-suosituksen p��m��r�n� on v�hent�� verenpainetautia ja munuaiskivien synty�[18] ja se perustuu verenpaineen osalta pitk�lti siihen, ett� runsaasti kasviper�ist� kaliumia sis�lt�v�ll� DASH-ruokavaliolla on havaittu olevan verenpainetta alentava vaikutus[7].
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan mukaan kaliumin optimaalinen saanti olisi 0,35 g/vrk ravinnosta energiana saatua megajoulea kohti eli naisilla noin 3,1 g/vrk ja miehill� 3,5 g/vrk[19] Yhdysvaltojen Institute of Medicine suosittelee aikuisten p�iv�saanniksi 4,7 grammaa[20][21]. Yhdysvaltojen ruoka- ja l��keviraston mukaan IOM:n suosittelema 4,7 grammaa on samalla ylin m��r� kaliumia, jonka aikuinen voi nauttia turvallisesti joka p�iv�[22]. Vain alle 3 prosenttia yhdysvaltalaisista ylsi Institute of Medicinen antamaan suositukseen vuonna 2018[18].
Saanti
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]Ihmisten kaliuminsaannissa esiintyy huomattavan suuria eroja. Se yhdysvaltalaismiesten v�est�kymmennys, joka nauttii v�hiten kaliumia, saa sit� keskim��rin vain 1,6 g/vrk. Eniten nauttivan kymmenyksen saanti on 4,9 mg/vrk. Vastaavat luvut olivat naisilla 1,2 ja 3,6 g.[11]
Finravinto 2017 -tutkimukseen osallistuneet naiset saivat kaliumia keskim��rin 3,4 g/vrk ja miehet 4,2 g/vrk. Taulukossa on eritelty osanottajien yleisimm�t kaliumin l�hteet.
| Finravinto 2017 -tutkimuksen osanottajien kaliumin p��l�hteet prosentteina kokonaissaannista (naiset/miehet)[23] | |
| Peruna ja viljat | 18/22 % |
| Maitotuotteet | 18/19 % |
| Vihannekset | 16/12 % |
| Liha ja kala | 12/15 % |
| Kahvi ja tee | 12/12 % |
| Hedelm�t ja marjat | 12/7 % |
Ruokapitoisuudet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]| Kaliumin m��r� grammoina/100 g ruoka-ainetta[24] | |
| mineraalisuola | 17,9 |
| tumma suklaa (80 %) | 1,75 |
| hasselp�hkin� | 0,66 |
| tattari | 0,46 |
| maitosuklaa | 0,45 |
| seiti, poronliha | 0,44 |
| naudanliha, kirjolohi, ker�kaali, avokado | 0,40 |
| porkkana, parsakaali | 0,39 |
| lanttu | 0,35 |
| ruisleip�, peruna | 0,34 |
| broilerinkoipi | 0,33 |
| herne | 0,32 |
| kiivi | 0,29 |
| sianliha, broilerinrinta | 0,27 |
| tomaatti | 0,24 |
| sipuli, kurkku | 0,22 |
| turkkilainen jogurtti (10 % rasvaa) | 0,17 |
| maito, jogurtti (1,5 % rasvaa) | 0,15 |
| kananmuna | 0,13 |
| omena, tofu | 0,12 |
| kerma, luuliemi[25] | 0,11 |
| kahvi, fetajuusto | 0,10 |
| kermajuusto, valkohomejuusto | 0,09 |
| edamjuusto | 0,08 |
Liikasaanti
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]Kalium on suurina m��rin� myrkyllist�, esimerkiksi kaliumkloridi on suunnilleen yht� myrkyllist� kuin natriumkloridi eli p�yt�suola. Suoraan suoneen injektoituna kaliumsuolat aiheuttavat syd�nlihaksen pys�htymisen (kloridin LD50 on 100 mg/kg) (ks. Myrkkyruiske). Veren liiallista kaliumpitoisuutta kutsutaan hyperkalemiaksi.
Yhdysvaltojen ruoka- ja l��keviraston mukaan kaliumin turvallisen pitk�aikaissaannin yl�raja olisi 4,7 grammaa p�iv�ss�[22]. Suomalaisen Valtion ravitsemusneuvottelukunnan mukaan kaliumia ei voi kuitenkaan saada liikaa ravinnosta. Sen sijaan lis�ravinteista tai kaliumilla t�ydennetyist� elintarvikkeista saatu kalium ei saisi ylitt�� tasoa 3 700 mg/vrk.[26]
Puute
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]Hypokalemian v�ltt�miseksi veriplasman kaliumpitoisuuden pit�isi olla v�hint��n 3,3 mmol/litrassa[14]. Liev� ja keskivakava hypokalemia ovat usein oireettomia, mutta esimerkiksi vanhuksilla saattaa ilmet� oireita jo liev�ss� hypokalemiassa[27].
Hypokalemia altistaa syd�men rytmih�iri�ille ja lihasheikkoudelle[28]. Kaliumin puute voi aiheuttaa my�s syd�men laajentumista ja v�symist�, jolloin syd�men supistuskyky heikkenee[29].
Subkliininen kaliumin puute saattaa h�irit� lihasten toimintaa ja aiheuttaa lihasten pienenemist�[30].
Hypokalemia johtuu puutteista ravitsemuksessa yleens� vain silloin, kun potilas on vakavasti aliravittu[14]. Ravinnon liian pieni kaliumpitoisuus saattaa aiheuttaa kuitenkin niin sanottua subkliinist� kaliuminpuutetta. Kaliumin veripitoisuus pysyy silloin normaalina luurankolihaksista irtoavan kaliumin avulla. Subkliininen kaliumin puute saattaa h�irit� lihasten toimintaa ja aiheuttaa lihasten pienenemist�.[30]
Terveysvaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]Kuolleisuus
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]Sill� v�est�nelj�nneksell�, jonka kaliuminsaanti on pienint�, on noin kaksi kertaa suurempi kuolleisuus eniten kaliumia saavaan nelj�nnekseen verrattuna[11]. Toisaalta my�s liian runsas kaliumin saanti korreloi ylikuolleisuuden kanssa. Kuolleisuus n�ytt�isi olevan pienint� annoksella 3,6 g/vrk.[13]
Ihmisill�, joiden elimist�ss� on eniten natriumia suhteessa kaliumiin, on 50 prosenttia tavanomaista suurempi kuolleisuus.[12] Liian alhainen natriumin saanti aiheuttaa toisaalta kaliumin poistumisen nopeutumista. Kuolleisuus on alimmillaan sill� v�est�nosalla, jonka nauttiman kaliumin m��r� on 83 prosenttia natriumin m��r�st�.[13]
Syd�n- ja verisuonisairaudet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]Meta-analyysi vuodelta 2011 yhdisti 1,6 gramman lis�yksen kaliumin p�iv�saannissa 21 % pienemp��n riskiin sairastua aivoverenkiertoh�iri��n.[31] Kaliumin riitt�v� saanti v�hent�� my�s syd�nkohtausriski�[30].
Kaliumin runsas saanti saattaa laskea verenpainetta[12].
Muut sairaudet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]Kaliumin riitt�v� saanti pit�� luuston vahvana[4][5].
Joillakin kaliumin on todettu v�hent�v�n spastisuutta ja lihasten j�ykkyytt�l�hde?.
Kaliumin yhdisteit�
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]- Kaliumarsenaatti (KH2AsO4) CAS-numero 7784-41-0
- Kaliumarseniitti CAS-numero 10124-50-2
- Kaliumasetaatti (C2H3KO2 / CH3COOK) CAS-numero 127-08-2
- Kaliumbromaatti (KBrO3) CAS-numero 7758-01-2
- Kaliumdikromaatti (K2Cr2O7) CAS-numero 7778-50-9
- Kaliumferrisyanidi (C6FeK3N6 / K3[Fe(CN)6]) CAS-numero 13746-66-2
- Kaliumheksafluorisilikaatti (K2SiF6) CAS-numero 16871-90-2
- Kaliumhydroksidi (KOH) CAS-numero 1310-58-3
- Kaliumkarbonaatti (vedet�n) (K2CO3) CAS-numero 584-08-7
- Kaliumkloraatti (ClKO3 / KClO3) CAS-numero 3811-04-9
- Kaliumkloridi (KCl) CAS-numero 7447-40-7
- Kaliummetabisulfiitti (K2S2O5) CAS-numero 16731-55-8
- Kaliumnitraatti (KNO3) CAS-numero 7757-79-1
- Kaliumnitriitti (KNO2) CAS-numero 7758-09-0
- Kaliumoksidi (K2O) CAS-numero 12136-45-7
- Kaliumperkloraatti (KClO4) CAS-numero 7778-74-7
- Kaliumpermanganaatti (KMnO4) CAS-numero 7722-64-7
- Kaliumpersulfaatti (K2S2O8) CAS-numero 7727-21-1
- Kaliumsulfaatti (K2SO4) CAS-numero 7778-80-5
- Kaliumsulfidi (K2S) CAS-numero 1312-73-8
- Kaliumsyanidi (KCN) CAS-numero 151-50-8
- Kaliumtiosyanaatti (KSCN) CAS-numero 333-20-0
- Tetrakaliumpyrofosfaatti (K4O7P2) CAS-numero 7320-34-5
L�hteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]- ↑ Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
- ↑ Kalium – Puute, lähteet, tarve ja saantisuositus Puhti. 20.3.2021. Viitattu 24.4.2024.
- ↑ Lowering potassium in potatoes www.davita.com. Viitattu 20.10.2024. (englanniksi)
- ↑ a b The effects of high potassium consumption on bone mineral density in a prospective cohort study of elderly postmenopausal women. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18575949
- ↑ a b Potassium salts aid bone health, limit osteoporosis risk, new research finds. 14.1.2015. https://www.sciencedaily.com/releases/2015/01/150114115340.htm
- ↑ Mizu App — Potato myths - how do I get the potassium out of them? www.mizu-app.com. Viitattu 20.10.2024.
- ↑ a b c Kelly Picard: Potassium Additives and Bioavailability: Are We Missing Something in Hyperkalemia Management?. Journal of Renal Nutrition: The Official Journal of the Council on Renal Nutrition of the National Kidney Foundation, 2019-07, 29. vsk, nro 4, s. 350–353. PubMed:30579674 doi:10.1053/j.jrn.2018.10.003 ISSN 1532-8503 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ The Importance of Managing Potassium and Sodium as Part of a Well-Formulated Ketogenic Diet Virta Health. 26.4.2024. Viitattu 28.4.2024. (englanniksi)
- ↑ How Much Protein Do You Need In Nutritional Ketosis? Virta Health. 4.2.2020. Viitattu 2.1.2021. (englanniksi)
- ↑ Sodium, Nutritional Ketosis, and Adrenal Function Virta Health. 26.4.2024. Viitattu 28.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c The Importance of Managing Potassium and Sodium as Part of a Well-Formulated Ketogenic Diet Virta Health. 26.4.2024. Viitattu 28.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c 677 Huntington Avenue, Boston, Ma 02115: Potassium The Nutrition Source. 3.6.2019. Viitattu 24.4.2024. (englanti)
- ↑ a b c Donghao Liu, Yuqing Tian, Rui Wang, Tianyue Zhang, Shuhui Shen, Ping Zeng, Tong Zou: Sodium, potassium intake, and all-cause mortality: confusion and new findings. BMC Public Health, 15.1.2024, 24. vsk, nro 1, s. 180. PubMed:38225648 doi:10.1186/s12889-023-17582-8 ISSN 1471-2458 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c Kustannus Oy Duodecim: Hypokalemia (alhainen veren kalium) Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 15.11.2020.
- ↑ Finravinto 2017. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137433/Raportti_12_2018_netti%20uusi%202.4.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- ↑ http://www.nhs.uk/Conditions/vitamins-minerals/Pages/Other-vitamins-minerals.aspx#potassium NHS Choices – Other vitamins and minerals – Potassium
- ↑ 677 Huntington Avenue, Boston, Ma 02115: Potassium The Nutrition Source. 3.6.2019. Viitattu 24.4.2024. (englanti)
- ↑ a b What Is the Evidence Base for a Potassium Requirement?https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6181280/
- ↑ Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 2014. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Arkistoitu 28.5.2014. Viitattu 16.5.2014.
- ↑ Panel on Dietary Reference Intakes for Electrolytes and Water, Standing Committee on the Scientific Evaluation of Dietary Reference Intakes, Food and Nutrition: DRI, dietary reference intakes for water, potassium, sodium, chloride, and sulfate. Washington, D.C.: National Academies Press, 2004. ISBN 0-309-53049-0 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Grim, C. E.; Luft, F. C.; Miller, J. Z.; Meneely, G. R.; Battarbee, H. D.; Hames, C. G.; Dahl, L. K.: Racial differences in blood pressure in Evans County, Georgia: relationship to sodium and potassium intake and plasma renin activity. Journal of Chronicle Diseases, 1980, 33. vsk, nro 2, s. 87–94. PubMed:6986391 doi:10.1016/0021-9681(80)90032-6 ISSN 0021-9681
- ↑ a b Why you need potassium — and how to get more of it www.uclahealth.org. Viitattu 20.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Finravinto 2017. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137433/Raportti_12_2018_netti%20uusi%202.4.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- ↑ Elintarvikkeet (haku) - Fineli fineli.fi. Viitattu 15.11.2020.
- ↑ The Importance of Managing Potassium and Sodium as Part of a Well-Formulated Ketogenic Diet Virta Health. 13.8.2024. Viitattu 7.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 2014. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Arkistoitu 28.5.2014. Viitattu 16.5.2014.
- ↑ E Kardalas et al: Hypokalemia: a clinical update. Endocrine Connections, 2018, 7. vsk, nro 4, s. R135–R146. PubMed:29540487 doi:10.1530/EC-18-0109 ISSN 2049-3614 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ SYNLAB - Diabeetikon vuositarkastus 66 € SYNLAB. Arkistoitu 6.11.2020. Viitattu 30.10.2020.
- ↑ Mistä kaliumia saa ja mitkä ovat sen tehtävät? (päivitetty 2020) Puhti. 28.6.2018. Viitattu 30.10.2020.
- ↑ a b c The Importance of Managing Potassium and Sodium as Part of a Well-Formulated Ketogenic Diet Virta Health. 26.4.2024. Viitattu 28.4.2024. (englanniksi)
- ↑ D'Elia, L.; Barba, G.; Cappuccio, F.: Potassium Intake, Stroke, and Cardiovascular Disease: A Meta-Analysis of Prospective Studies. J Am Coll Cardiol, 2011, 57. vsk, nro 10, s. 1210–9. PubMed:21371638 doi:10.1016/j.jacc.2010.09.070
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kaliumin kansainvälinen kemikaalikortti
- Helsingin Sanomat: Kalium, 27.3.2007 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Helsingin yliopiston avoin yliopisto: Ravitsemustieteen perusteita: Kalium
- Fineli: Kaliumin lähteet ruoka-aineissa
- Terveyskirjasto, Kalium (P-K)
- Periodictable: Technical data for Potassium (englanniksi)
- Luettelo kaliumin isotoopeista The Isotopes Project Home Page (englanniksi))
- Human Metabolome Database (HMDB): Potassium (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Potassium ion (englanniksi)
- Americanelements: Potassium (englanniksi)
- Argonne National Laboratory: Radiological and Chemical Fact Sheets to Support Health Risk Analyses for Contaminated Areas, Potassium-40 sivut 38-39 (englanniksi) (pdf)
- Webmineral: Mineral Species containing Potassium (K) (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Potassium (englanniksi)
|
