Hostelli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vanha Bore-matkustajalaiva toimii hostellina Turun Aurajokivarressa.[1]

Hostelli on edullinen majoitusliike. Hostelleja ovat niin retkeilymajat, retkeilyhotellit kuin kesähotellitkin. Hostellit ovat avoinna kaikille, ja niitä ylläpitävät yleensä erilaiset yhteisöt ja yritykset. Hostellin hinta koostuu pelkästään vuodepaikasta, ja erilaisia lisäpalveluita voi ostaa tarvittaessa erikseen. Näitä ovat muun muassa aamiainen, lounas ja sauna. Osa hostelleista tarjoaa lisäksi harrastusmahdollisuuksia ja ohjelmapalveluja.

Majoittuja voi tuoda myös halutessaan mukanaan omat lakanansa ja näin säästää kuluissa. Monissa hostelleissa makuupussien käyttö on kielletty. Vuodepaikan hintaan vaikuttavat esimerkiksi hostellin sijainti, taso ja huonekoko. Huoneiden koot vaihtelevat yhden hengen huoneista suuriin 6-8 hengen nukkumatiloihin eli dormitorioihin. Useimmissa hostelleissa on yhteiset suihku- ja saniteettitilat sekä itsepalvelukeittiö. Hostellit ovat usein kiinni päivällä siivouksen aikana.

Osa hostelleista on auki vain kesäisin. Talvisin kesähostellit voivat toimia oppilasasuntoloina tai olla muussa käytössä. Osa ulkomailla toimivista hostelleista ei välttämättä majoita paikallisia asukkaita, jotta varsinaisille matkailijoille riittäisi majoitustilaa.

Ensimmäisen ympärivuotisen hostellin (Jugendherberge, Youth Hostel) avasi Richard Schirrmann vuonna 1912 Altenaan Saksaan. Hän perusti vuonna 1909 nykyään Hostelling Internationalina tunnetun hostelliverkoston, jonka jäsenjärjestö Suomessa on Suomen Hostellijärjestö.

Suomen kesähotellit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muiden maiden tavoin Suomessakin monet opiskelija-asuntolat muuttuvat korkeakoulujen kesäloma-ajaksi hostelliksi. Suomessa käytettiin aiemmin termiä kesähotelli, ja esimerkiksi vuonna 1971 perustettuun kesähotellien yhteiseen varausjärjestelmään liittyi 16 kesähotellia, jotka tarjosivat kaikkiaan noin kuusi tuhatta vuodepaikkaa. Ryhmään kuului opiskelija-asuntoloita Helsingissä (mm. Domus Academica), Turussa (juuri valmistunut Turun ylioppilaskylä), Tampereella, Jyväskylässä (Kortepohjan ylioppilaskylä), Oulussa (Linnanmaan opiskelija-asunnot) ja Lahdessa (Mukkulan kesähotelli). Kesähotellien käyttäjistä neljä viidesosaa oli tuolloin ulkomaalaisia.[2] Hotelli- ja hostellitarjonnan monipuolistumisen ja matkailijoiden tulotason kohoamisen myötä kesähotellitoimintaa on sittemmin opiskelupaikkakunnilla vähennetty. Myös opiskelijat alkoivat kritisoida sitä, että asunto piti joka kesä tyhjentää henkilökohtaisista tavaroista ja itse piti majoittua huonommin hotellihuoneeksi kelpaavaan vaihtoehtoon, kuten soluasunnon huoneeseen[3].

  1. Laivahostel Borea, Visit Turku-sivusto. Viitattu 1.2.2016.
  2. Kesähotelleille varauskeskus. Helsingin Sanomat, 25.10.1971, s. 6. Näköislehti (maksullinen).
  3. Onko opiskelijan asunto hotelli. (Mielipidekirjoitus.) Helsingin Sanomat, 29.3.1989, s. 17. Näköislehti (maksullinen).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]