Kuala Lumpur
| Kuala Lumpur (كوالا لومڤور) |
|
|---|---|
 |
|
 lippu |
.svg) vaakuna |
  Kuala Lumpur |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Malesia |
| Territorio | Kuala Lumpur |
| Perustettu | 1857 |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Ahmad Fuad Ismail |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 244 km² |
| Korkeus | 22 m |
| Väkiluku (2009) | 1 887 674 |
| – Väestötiheys | 7 747 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+8 |
| Postinumero | 50xxx–60xxx, 68xxx |
| Suuntanumero(t) | 03 |
| Lempinimi: | KL |
| Motto: | Maju dan Makmur |
|
Lähteet: [1] = Pinta-ala ja väkiluku
|
|
Kuala Lumpur (Jawi:كوالا لمڤور) on Malesian suurin kaupunki ja liittovaltion pääkaupunki. Usein se tunnetaan lyhenteellä KL. Kaupungin väkiluku on lähes 1,9 miljoonaa ja esikaupunkeineen noin 7,2 miljoonaa.[1] Suurin osa asukkaista on malaijeja ja kiinalaisia, mutta kaupungissa asuu myös runsaasti intialaisia.
Suurin osa Malesian hallinnosta on siirretty uuteen hallinnolliseen pääkaupunkiin Putrajayaan. Tästä huolimatta Malesian kuninkaan asunto, parlamentti ja lainsäädäntöelimet sijaitsevat yhä Kuala Lumpurissa. Kaupungin eteläpuolella Sepangissa lähellä lentoasemaa ajettiin Formula 1 -sarjan osakilpailuja.
Maantiede ja ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunki sijaitsee Länsi-Malesiassa Malakan niemimaalla Klang- ja Gombakjoen yhtymäkohdassa. Malesian länsirannikolle on matkaa noin 35 km. Ilmasto on trooppinen, eli lämmin ja kostea ympäri vuoden. Vuoden keskilämpötila on 26,2 °C. Kuukausien väliset keskilämpötilaerot mahtuvat noin yhden asteen sisään. Vuosittainen sademäärä on korkea (2 427 mm). Sateet jakautuvat jokseenkin tasaisesti ympäri vuoden. Sateisimmat kuukaudet ovat huhtikuu ja marraskuu.
Kaupunkikuvalle ovat tyypillisiä pilvenpiirtäjät sekä siirtomaa-ajan rakennukset. Nopean kasvun aikana rakentamisen suunnittelu on jäänyt vähemmälle ja tämän vuoksi osa kaupungin kaduista on kapeita ja mutkittelevia. Arkkitehtuuriltaan kaupunki on sekoitus kiinalaista ja eurooppalaista tyyliä. Uudemmat pilvenpiirtäjien täyttämät alueet sen sijaan ovat huolellisemmin suunniteltuja.
|
Kuala Lumpurin ilmastotilastoa
L�hde: Weather Information for Kuala Lumpur World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 28.7.2009.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Historia
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]
Kuala Lumpur perustettiin vuonna 1857 Gombak- ja Klang-jokien yhtym�kohtaan, Selangoriin, jolloin sinne saapui 87 kiinalaista tinan etsij��. Vaikka 69 heist� kuoli sademets�n vaativissa oloissa malariaan ja muihin trooppisiin sairauksiin, he onnistuivat houkuttelemaan my�s muita kaivosmiehi� sek� kauppiaita alueelle. He nimesiv�t kaupungin mutaiseksi joensuuksi, eli malaijiksi Kuala Lumpur.[2][3] Malesia oli Kuala Lumpurin perustamisen aikaan brittien hallinnassa ja brittil�iset toivat kaupunkiin hallinnon lain ja j�rjestyksen yll�pit�miseksi. Kuala Lumpur oli historiansa ensimm�isin� vuosina vaarallinen kaupunki, jossa oli useita v�kivaltaisia yhteenottoja ja kaupunkia hallitsivat kiinalaiset salaseurat, jotka kilpailivat tinan tuottamista vaurauksista ja valta-asemasta alueella.[2][3]
Kaupunkia vallanneessa kaaoksessa kuuluisimmaksi johtajaksi kaupungin varhaishistoriassa nousi kiinalaisv�est�n johtohahmo ja klaanip��llikk� Yap Ah Loy. H�nt� pidet��n Kuala Lumpurin perustajana.[2][3] H�nen alaisuudessaan ty�skenteli tinakaivosten ja plantaasien ty�l�iset, ja h�n omisti joka kolmannen Kuala Lumpurin rakennuksen.[4] H�n nautti kiinalaisten keskuudessa suurta arvostusta ja h�nen onnistui tarinan mukaan yll�pit�� j�rjestyst� kaupungissa vain kuuden poliisin turvin.[2]
Yap Ah Loyn ja kiinalaisten kasvanut valta-asema alueella johti yhteenottoon paikallisten sulttaanien kanssa, jotka aloittivat sodan kiinalaisv�est�� vastaan Perakin tinakaivosten hallinnasta. Niin kutsutut Larutin sodat johtivat siihen ett� brittil�iset puuttuivat peliin tinantuotannon varmistamiseksi ja levottomuudet loppuivat. Juuri kun Kuala Lumpur oli selvinnyt sodan tuhoista, kaupunki paloi maan tasalle vuonna 1881.[4][2][5]
Brittil�iset tekiv�t uuden kaupunkisuunnitelman ja vuonna 1886 Selangorin p��kaupunki siirrettiin Klangista Kuala Lumpuriin. Talot rakennettiin tiilest�, jotta kaupunki ei en�� palaisi uudelleen. Olojen vakiinnuttamiseksi brittil�iset perustivat Liittoutuneiden malaijivaltioiden valtioliiton, johon my�s Selangor liittyi. Vuonna 1896 Kuala Lumpurista tehtiin valtioliiton p��kaupunki.[2][3][6]
Toisessa maailmansodassa Japani valtasi Kuala Lumpurin Malaijan taistelun j�lkeen vuonna 1942. Japanin vallan aikana tuhansia kiinalaisia kidutettiin ja surmattiin. Eurooppalais- ja intialaisv�est�� l�hetettiin pakkoty�h�n tai keskitysleireille.[4][2] Japanilaisten hirmuvalta Malakan niemimaalla p��ttyi vuonna 1945, kun japanilaiset antautuivat atomipommi-iskujen j�lkeen.[4]
Toisen maailmansodan j�lkeen kaupunkiin palasi brittien hallinto.[2] Sodan j�lkeen maa k�rsi sis�isist� levottomuuksista, kun kommunistit yrittiv�t kasvattaa alueella valtaansa, mik� heilt� ei onnistunut rauhanomaisin keinoin.[4] Malaijaan julistettiin poikkeustila, jonka aikana sis�maasta Kuala Lumpuriin, jolloin kaupungin v�kiluku kasvoi voimakkaasti.[3][4] Levottomuudet saatiin rauhoitettua vuonna 1953 ja Malaija itsen�istyi Britanniasta vuonna 1957. Kuala Lumpurista tehtiin maan p��kaupunki.[2]
Itsen�isyyden alkuvuosina maa k�rsi kiinalaisv�est�n ja malaijien vastakkainasettelusta. Maan kiinalainen v�hemmist� muodosti my�s maan vauraimman osan. J�nnitteet purkautuivat v�kivaltaiseen yhteenottoon Kuala Lumpurissa toukokuussa 1969. Mellakoissa sai surmansa l�hes 200 ihmist� ja kiinalaisv�est�n omaisuutta ka kiinteist�j� tuhottiin.[4][2][3] Tapaus johti siihen ett� Malesian politiikkaa muutettiin malaijiv�est�� suosivammaksi, jotta vastaavilta tapauksilta v�ltytt�isiin.[4]
Vuonna 1974 Kuala Lumpurista tehtiin Malesian liittovaltion territorio, kun Selangorin sulttaani luovutti alueen hallinnan Malesian keskushallinnolle.[7] Kaupunki on kasvanut edelleen voimakkaasti ja siit� on kehittynyt vilkas metropoli.[8]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]
Kuala Lumpur on kasvanut pienest� kaivoskaupungista merkitt�v�ksi elektroniikka-, IT- ja pankkikeskittym�ksi. Kaupungin t�rkeimm�t tulonl�hteet ovat kuitenkin edelleen �ljynjalostus ja palmu�ljyn tuotanto. Suurin osa IT-yrityksist� on sijoittunut l�heisen Cyberjayan verovapaalle alueelle, jonka kehitt�miseen on sijoitettu runsaasti varoja. Lis�ksi matkailu muodostaa merkitt�v�n tulonl�hteen. Kaupunki on kasvanut voimakkaasti, osin jopa hallitsemattomasti, erityisesti 1990-luvun nousukauden aikana. T�ll�in Malesian vuosittainen talouskasvu oli keskim��rin 10 %. T�n� aikana Kuala Lumpuriin rakennettiin useita suuria ostoskeskuksia ja pilvenpiirt�ji�, joista Petronas Twin Towers lienev�t tunnetuimmat. Nykyisin kasvu on hidastunut mutta kaupunki on edelleen yksi Kaakkois-Aasian t�rkeimmist� taloudellisista keskuksista.
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]L�hin lentoasema on Kuala Lumpurin kansainv�linen lentoasema, joka sijaitsee Sepangissa. T�lle kent�lle laskeutuvat useimmat Malesiaan saapuvat kansainv�liset lennot. Keskustasta sinne p��see KLIA Ekspres -junilla. Vanhempi lentokentt� on Sultan Abdul Aziz Shahin lentoasema, joka sijaitsee Subang Jayassa.
Taksit ovat edullinen tapa liikkua kaupungissa, mutta toisaalta autoliikenne ruuhkautuu helposti. Lain mukaan taksien on pakko k�ytt�� mittaria, mutta kuljettajat pyrkiv�t sopimaan todellista kustannusta korkeamman hinnan etuk�teen erityisesti ulkomaalaisten asiakkaiden kanssa. Hinnan kannalta turvallinen vaihtoehto on taksien sijaan k�ytt�� paikallisten suosimaa Grab-palvelua.
Junat, monorail ja bussit palvelevat osana joukkoliikennej�rjestelm��, joka ulottuu my�s Kuala Lumpurin suuralueen muihin kaupunkeihin, kuten Petaling Jayaan.
Autoilijat ja autojen v�liss� puikkelehtivat mopoilijat tulkitsevat usein liikennes��nt�j� varsin luovasti, eik� kunnollisia jalkak�yt�vi� usein ole. Lyhyetkin matkat voi siksi joutua kulkemaan taksilla tai junalla..
Hiljattain rakennettu KL Sentral -rautatieasema on kaupungin raideliikenteen keskus, josta on yhteydet muun muassa Singaporeen ja Bangkokiin.l�hde?
Kuala Lumpuria palveleva kauppasatama Port Klang on yksi maailman 20 suurimmasta konttisatamista.[9][10]
N�ht�vyydet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]
Turismi tuottaa merkitt�v�n osan kaupungin tuloista, ja vuonna 2008 Kuala Lumpur oli viidenneksi vierailluin kaupunki maailmassa 8,94 miljoonalla turistilla.[11] Kaupunki on mielenkiintoinen yhdistelm� l�nsimaista ja aasialaista kulttuuria sek� arkkitehtuuria, ja tarjoaa monenlaista n�ht�v��.[8]
Kaupungissa
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]- The Golden Triangle on kaupungin kaupallinen keskittym�, jossa on my�s vilkas y�el�m�. Se sis�lt�� Kuala Lumpurin kenties kuuluisimman n�ht�vyyden, 452 metri� korkeat Petronas Twin Towers -rakennukset.
- Suria KLCC, Ostoskeskus Petronas-tornien yhteydess�.
- Bangsar on suosittu kauppa- ja y�el�m�n keskus sek� expatien suosima asuinalue.
- Sultan Abdul Samad Building
- Dataran Merdeka, Itsen�isyyden aukio. Paikka jossa Union Jack vaihdettiin Malesian lippuun vuonna 1957.
- Menara Kuala Lumpur, yksi maailman korkeimmista TV-mastoista (421 m).
- Masjid Negara, It�-Aasian suurin moskeija.
- Muzium Negara, Malesian kansallismuseo.
- Malesian islamilaisen taiteen museo
- Jalan Petaling, Chinatownin pääkatu.
Kaupungin ulkopuolella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sepangin moottorirata, jossa ajettiin Formula 1 -osakilpailuja.
- Batu-luolat, hindujen pyhäpaikka. Kaupungista noin 13 km pohjoiseen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b City Facts: government, mayor, population, area (html) Visit Kuala Lumpur. Scandnet AB. Arkistoitu 14.5.2008. Viitattu 28.7.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Bindloss, Joe; Brash, Celeste: Kuala Lumpur, Melaka & Penang. Lonely Planet Publications Pty Ltd, 2008. ISBN 978-1-74104-458-0 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f from tin town to tower city... kiat.net. Arkistoitu 27.7.2010. Viitattu 16.11.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Barwise, J. M.; White, N. J.: Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia. Suomentanut Toppi, Anne. Kuopio: UNIpress, 2002. ISBN 951-579-212-6
- ↑ William A. Pickering Singapore infopedia. Viitattu 16.11.2014. (englanniksi)
- ↑ Kuala Lumpur history talkmalaysia.com. Arkistoitu 8.8.2016. Viitattu 16.11.2014. (englanniksi)
- ↑ Richmond, Simon: Malaysia Singapore & Brunei. Lonely Planet Publications Pty Ltd, 2013. ISBN 978-1-74179-847-0
- ↑ a b Lehtipuu, Markus: Malesia, Singapore, Bali. Helsinki: Suomalainen matkaopas, 2006. ISBN 952-9715-16-1
- ↑ World port rankings 2011 (pdf) (Maailman suurimpien satamien kokonaisrahtimäärä (t) ja konttiliikenteen määrä (TEU)) 2012. American Association of Port Authorities, aapa-ports.org. Viitattu 14.4.2013. (englanniksi)
- ↑ Port of Rotterdam: Port statistics 2009 - 2010 - 2011 Port of Rotterdam, portofrotterdam.com. Arkistoitu 3.1.2013. Viitattu 14.4.2013. (englanniksi)
- ↑ http://www.euromonitor.com/euromonitor-internationals-top-city-destination-ranking/article (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuala Lumpur Wikimedia Commonsissa
Matkaopas aiheesta Kuala Lumpur Wikimatkoissa- Lonely Planet – Kuala Lumpur
| ||||||||||||||||||||||||||
