Kosola toimi kansanedustajana vuosina 1951–1970, maatalousministerinä vuosina 1958–1959 sekä eduskunnan toisena varapuhemiehenä 1964–1965. Kotikaupunkinsa Lapuan kunnanvaltuustossa Kosola istui vuosina 1953–1959.[2]
Kosola toimi poliittisella urallaan myös kokoomuksen varapuheenjohtajana ja piirijärjestönsä puheenjohtajana.[3]
Kosola kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1930. Siviiliammatiltaan Kosola oli maanviljelijä kotipaikkakunnallaan Lapualla vuodesta 1936. Agronomiksi hän oli valmistunut vuonna 1937. Kosola toimi myös sihteerinä ja neuvojana Etelä-Pohjanmaan hevosjalostusliiton palveluksessa 1930-luvulta 1950-luvulle.[3]
Kosola aiheutti yhdessä puoluetoverinsa Tuure Junnilan ja MaalaisliitonLauri Sollan kanssa ns. tulitikkuäänestyksellä vuoden 1954 eniten huomiota herättäneen eduskuntaskandaalin. Helmikuun 12. ja 13. päivien välisen yön kestäneessä täysistunnossa, äänestettäessä SKDL:n budjetin sosiaalimenoihin tekemistä lukuisista muutosesityksistä kolmikko kiilasi tulitikulla äänestysnappinsa näyttämään jatkuvasti ei-ääntä, jolloin he saattoivat poistua istuntosalista eduskunnan kahvilaan kyllästyttyään ”äänestysmaratoniin”.[4] Puhemies K.-A. Fagerholm antoi Kosolalle, Junnilalle ja Sollalle tapauksen johdosta nuhteet ja varoituksen.[5]
Kosola toimi ministerinä elokuusta 1958 tammikuuhun 1959, yhteensä 138 päivän ajan, K.-A. FagerholminIII hallituksessa,[6] joka tunnetaan myös nimellä yöpakkashallitus. Kosola oli ministeri maatalousministeriössä eli II maatalousministeri.[3]
Kosola toimi kolmesti presidentin valitsijamiehenä, vuosina 1956, 1962 ja 1968. Urho Kekkosen oman arvion mukaan Kosola antoi ratkaisevan äänen vuoden 1956 presidentinvaalissa, jonka Kekkonen voitti valitsijamiesäänin 151–149. Kekkosen mukaan Kosola oli näyttänyt hänelle vaalilippunsa.[7]