Viikin tiedepuisto
Viikin tiedepuisto | |
---|---|
Viks forskarpark | |
Biokeskus |
|
Kaupungin kartta, jossa Viikin tiedepuisto korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
Kaupunki | Helsinki |
Suurpiiri | Koillinen suurpiiri |
Kaupunginosa nro | 36 |
Pinta-ala | 0,86 km² |
Väkiluku | 1 292 ()[1] |
Työpaikkoja | 3632 kpl [2] (31.12.2017) |
Osa-alueet | osa Latokartanon peruspiiriä |
Postinumero(t) | 00790 |
Lähialueet | Viikinranta, Viikinmäki, Pihlajisto, Pihlajamäki, Ala-Malmi, Latokartano |
Viikin tiedepuisto (ruots. Viks forskarpark) on Lahdenväylän eteläpuolella sijaitseva Viikin kaupunginosan osa-alue Helsingin koillisessa suurpiirissä ja Latokartanon peruspiirissä.
Toiminnallisesti Helsingin yliopiston Viikin kampus muodostaa keskeisen osan Viikin tiedepuiston aluetta. Tiedepuiston alueella sijaitsee muun muassa yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen, farmasian, eläinlääketieteellisen ja maatalous-metsätieteellisen tiedekuntien rakennuksia.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]Helsingin yliopistossa maatalousalan professuuri perustettiin jo vuonna 1896, ja alan korkein opetus siirtyi Helsinkiin Mustialasta vuonna 1906. Opetusta annettiin aluksi keskustassa ja koe- ja harjoitustoiminta tapahtui Jokiniemess�.[3]
Maatalousyliopiston aika
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]1920-luvulla syntyi idea erillisen maatalousyliopiston perustamisesta, jota suunniteltiin aluksi Meilahteen. Suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut, kun Meilahteen suunniteltiin jopa kilpaa erilaisia rakennushankkeita. Vuonna 1929 asetettiin kuitenkin A. K. Cajanderin johtama komitea maatalousopetuksen edist�miseksi. Komitean aloitteesta maatalous-ja mets�opiston k�ytt��n varattiin useita tontteja keskustasta, joista kuitenkin rakennettiin ainoastaan Mets�talo vuonna 1939. Komitea sai kuitenkin aikaan sen, ett� Malminkartanon ja Viikin tilat luovutettiin yliopiston k�ytt��n vuonna 1931 korvaamaan Jokiniemen tilan menetyst� vuonna 1923.[3]
Viikin alue l�hti kehittym��n sotien j�lkeen, ja ensimm�isen� alueelle muutti suurempaa muuttoa ennakoiden kotiel�intila vuonna 1946. Paavo A. Vidingin johtama komitea esitti virallisesti maatalouden opetusrakennuksia rakennettaviksi Viikkiin vuonna 1949, ja arkkitehtuurikilpailu alueesta j�rjestettiin jo samana vuonna. Kilpailulautakuntaan kuuluivat muun muassa Alvar Aalto, Erik Lindroos ja Erkki Kivinen. Kilpailun ehdotuksissa oli erilaisia versioita siit�, tulisiko laitosrakennukset sijoittaa junaradan pohjois- vai etel�puolelle. Kilpailun voittaneessa Veli Paatelan ehdotuksessa Succus fimi eguini ne olivat pohjoispuolella.[3]
Laitosrakennusten yksityiskohtainen suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1951, ja mallia haettiin muun muassa Max Planck -instituutista Saksasta. Ensimm�inen asuntolarakennus valmistui vuonna 1953 ja ensimm�inen laitosrakennus C-talo valmistui vuonna 1962. Alkuper�isest� suunnitelmasta poikettiin jonkun verran erityisesti perustusmahdollisuuksien mukaan. Laitosrakennukset oli suunniteltu paljon l�hemm�ksi ylioppilaskyl��, materiaalina oli ollut punatiili eik� valkaistu kalkkihiekkatiili, ja professoreille tarkoitetut pientalot ja dosenteille tarkoitetut rivitalot j�iv�t toteuttamatta. Erityisesti ylioppilaskyl� on kuitenkin el�nyt ja kasvanut jatkuvasti vuosien varrella.[3]
Uusi tiedepuisto
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]Ensimm�isen kerran uutta tiedepuistoa alettiin suunnitella 1980-luvun lopulla, mutta hanke hidastui kaupungin ja valtion v�lisiin maakauppaneuvotteluihin. Lopulta uuden tiedepuiston rakentaminen aloitettiin vuonna 1990.[4] Tiedekeskuksen tarkoitus oli yhdist�� yksityisen sektorin liiketoimintaa ja yliopistoinnovaatiota, ja sen perustajaosakkaina olivat Helsingin kaupunki, Suomen valtio ja Sitra.[5] Kun rakennustoiminta saatiin k�yntiin vuonna 1993, se eteni nopeasti. Modernit, lasia ja ter�st� yhdistelev�t keskeiset rakennukset valmistuivat p��osin 2000-luvun alkuun menness�.[6]
Vuosituhannen alussa Viikkiin muuttivat maatalous-mets�tieteellinen tiedekunta, el�inl��ketieteellinen tiedekunta ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan biologian ja farmasian laitokset (my�h. bio- ja ymp�rist�tieteellinen tiedekunta ja farmasian tiedekunta).[7] Tavoitteet liike-el�m�n ja yliopistotoiminnan yhdist�misest� eiv�t kuitenkaan 2010-luvun alkuun menness� olleet toteutuneet aivan siin� mittakaavassa kuin oli tarkoitus. Liike-el�m�n rooli Viikiss� oli j��nyt verrattain pieneksi, vaikka joitakin bioalan yrityksi� ja ajatushautomoita alueella toimiikin. Latokartanon ja Viikin alueet ovat kuitenkin kasvaneet ja kehittyneet jatkuvasti tiedepuiston mukana.[6]
Valkoposkihanhet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]Viikin pelloilla el�� 4 000 valkoposkihanhea, jotka tuhoavat koeviljelmi�. Hanhilla ei ole luontaisia vihollisia, eiv�tk� ne koe mit��n uhkaa alueella. Lintuja on yritetty h��t�� vuosikausia tavanomaisilla keinoilla tuloksetta. Tiedepuisto anoi syksyll� 2013 Uudenmaan ELY-keskukselta hanhien ampumista, mutta hakemus hyl�ttiin. Asiaa on my�hemmin k�sitelty korkeimmassa oikeudessa, mutta lupaa lintujen ampumiselle ei ole my�nnetty. Oikeuden perustelujen mukaan koeviljelm� voidaan peitt�� verkoilla, jolloin linnut eiv�t p��se tuhoamaan kasvustoja. Tiedepuisto saa vuosittain 8 000 euron korvauksen vahingoista, mik� kattaa kuitenkin vain osittain syntyneet kokonaisvahingot.[8]
Tiedepuiston rakennukset
[muokkaa | muokkaa wikiteksti�]Luettelo sis�lt�� Viikin tiedepuiston rakennuksia. Luettelon rakennukset mainitaan niiden valmistumisajan mukaisessa j�rjestyksess�.
T�m� artikkeli tai osio on keskener�inen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lis�� tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Rakennus | Sijainti | Sijainti kartalla | K�ytt� | Suunnittelija | Valmistumisvuosi | Kuva | WD |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Viikin latokartanon p��rakennus[9] | ravintola- ja majoitustiloja | 1832[10] | Q55595748 | ||||
Viikin tutkimustila[11] | 1930-luku | Q30690451 | |||||
Viikin agraarikylä[12] | 3 kerrostaloa, opiskelija-asunto | Veli Paatela | 1953 | ||||
Helsingin yliopiston maataloustieteelliset laitokset[13] | opetus- ja tutkimustiloja, opiskelija-asuntoja | Arkkitehtitoimisto Paatela | 1970-luku | ||||
Infokeskus Korona[14] | Viikinkaari 11 | yliopiston ja kaupunginkirjastot, opetustiloja, ruokala | Ark-house arkkitehdit | 1999 | |||
Viikin Gardenia[15] | entinen kasvihuone, muutettu panimoravintolaksi | Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy | 2001 | Q3095439 | |||
Viikin normaalikoulu | koulu | Ark -house arkkitehdit | 2003 | Q11862179 | |||
Helsingin yliopiston eläinsairaala[16] | Koetilankuja 2 | opetussairaala, kliinisen eläinlääketieteen laitos ja eläinlääketukun toimitilat | Pekka Leskelä | 2006 | |||
Viikin ympäristötalo | Viikinkaari 2 | toimistoja | Kimmo Kuismanen | 2011 | Q31086344 |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ https://hri.fi. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ https://aluesarjat.fi
- ↑ a b c d Muroke, Veijo: Viikin laitosrakennukset. Teoksessa Yliopiston Helsinki, s. 134-136. Helsingin yliopisto, Sanomaprint, 1989. ISBN 951-875-148-X
- ↑ Juurus, Kati: Viikin tiedepuisto lykkääntyy Helsingin Sanomat. 10.7.1992. Viitattu 24.3.2020.
- ↑ Heiskanen, Riitta: Biokeskus nousee vauhdilla Viikin tiedepuistoon Helsingin Sanomat. 20.1.1995. Viitattu 24.3.2020.
- ↑ a b Jalkanen, Riitta: Ekologinen yliopistokaupunginosa Viikin pelloilla. Teoksessa Yliopistoa rakentamassa, s. 61–69. Helsingin yliopisto, 2010. ISBN 978-952-10-6185-1.
- ↑ Viikin kampus (Arkistoitu) Helsingin yliopisto. 2006. Arkistoitu 1.2.2014.
- ↑ Sirén, Ines: Korkein oikeus kielsi valkoposkihanhien ampumisen Yle Uutiset. 26.6.2016. Viitattu 11.8.2016.
- ↑ Viikin historia Uutta Helsinkiä. 31.8.2010. Viitattu 26.8.2020.
- ↑ Viikin kartanon historia Viikin kartanon ravintola. Viitattu 3.12.2023.
- ↑ RKY – Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 26.8.2020.
- ↑ Alvar Aallon ateljeen näyttelysarja jatkuu: Arkkitehti Veli Paatela – Alvar Aallon oikea käsi Cambridgessa | Alvar Aalto -säätiö www.sttinfo.fi. Viitattu 26.8.2020.
- ↑ Arkkitehtitoimisto Paatela & Co Oy - Historia www.archpaatela.fi. Viitattu 26.8.2020.
- ↑ Korona www.ark-house.com. Viitattu 26.8.2020.
- ↑ HS Helsinki | Ränsistynyt trooppinen puutarha muutetaan pienpanimoksi Viikissä – Hylättyyn Gardeniaan tulee ravintola saunoineen Helsingin Sanomat. 26.8.2020. Viitattu 26.8.2020.
- ↑ Helsingin yliopiston eläinsairaala betoni.com.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|